<![CDATA[Sitoutumaton - Uutiset/News]]>Wed, 16 Apr 2025 12:07:30 +0300Weebly<![CDATA[Linna Hanke]]>Thu, 27 Feb 2025 11:00:03 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/linna-hankePohjois-Karjalan kehittämisen kärkihanke

Linnan rakentaminen Juuan ja Lieksan rajalla sijaitsevalle Napakallion alueelle on pelkällä idea tasolla mutta onnistuessaan sillä on todennäköisesti merkittävät positiiviset vaikutukset koko Pohjois-Karjalan alueelle kun se toteutetaan oikealla tavalla. Mikäli suuremmat mittakaavat toteutuvat on tällä merkitystä myös Valtiollemme.

Näen että jos Orpo saa n. 400 Milj. Valtion rahaa sellaiseen ratahankkeeseen johon Eu asiantuntijat eivät anna senttiäkään,”liiketaloudellisesti kannattamaton”, Eu rahaa. Linna hankkeella on onnituessaan huomattavasti merkittävämmät tuotto-odotukset.

Oman näkemykseni mukaan olisi hienoa jos tässä ei edes tarvittaisi Eu:n kautta kierrätettyä rahaa.

Toteutustavat voivat kehittyä moneen suuntaan kun ja jos hanketta aletaan selvittämään etenkin siltä kannalta mikä on käytännössä toteutettavissa.
Kirjoitan tässä esille yhden vaihtoehdon jonka pohjalta ainakin mielestäni on hyvä aloittaa selvitystyö.

Tavoite:
n1:n hehtaarin kokoinen kaunis linna kivestä ja puusta 280m korkean vaaran laelle. N5km Kolista lounaaseen. Erinomaisella näköalalla jonne näkyy myös Suomen korkein saari ja Kolin vaaraketju. Linnan korkeimman kohdan tulee olla Kolin huippua alempana.

Tämä on aika saman kokoinen kuin Olavinlinna Savonlinnassa. Myöhemmin jos tarvetta on kokoa voi kasvattaa. Tämän ympärille voisi sopia myös Koli Cultura, muuta yritystoimintaa ja julkisia palveluita kunhan rakennuksien ulkonäkö muokattaisiin Linnan tyyliin sopivaksi mikä mahdollistaa myös Elokuvateollisuutta. Ulkonäkötavoite jotain 1100-1600 Jkr aikaista vaikka sisätilat voisivatkin olla nykyaikaisempia kuitenkin tyyliä kunnioittaen. Tavoite on että linna oy tai osuuskunta tulee rakentamisen jälkeen omillaan toimeen ja tavoittelee voittoa jotta voi ylläpitää itsensä ja jakaa osinkoa omistajilleen.

1300 luvulla Olavinlinnan ensimmäinen versio rakennettiin n 10:ssä vuodessa. Nykyaikaisilla koneilla saadaan nopeammin enemmän aikaiseksi. Suunnitteluun ja Linnan sovittamiseen alueeseen tarvinnee järjestää Taiteilija ja arkkitehti kilpailuja jotta löydetään sopiva enemmistön kannattama malli ja ulkonäkö jota sitten lähetään suunnittelun jälkeen toteuttamaan. Mukana pitää olla myös parasta rakennusterveys osaamista ja huolto suunnittelua koska Linnan on tarkoitus kestää vuosisatoja.
Kestävää kehitystä. Olavinlinna on toiminut jo n700 vuotta ja siellä käy vuosittain n 80 000 kävijää. Se että hanke ei ole Kolissa kiinni mahdollistaa Autenttisemman Luontokokemuksen kaikille Kolin kävijöille ja toimii keskuksena josta voidaan lähteä kokemaan Luonnonmukaisempaa aluetta enemmän alueen ehdoilla. PKO voisi harkita Rintasenvaaran luonnon ennallistamista Luontokokemusalueen laajentamiseksi. Herajärven kierrokset 30/60km voi kokea myös lukemalla.

Juuan Tulikivi ja Nunnauuni sijaitsevat melko lähellä joten alueella on jo huomattavaa kiviosaamista sekä jopa 170m merenpinnan yläpuolelle kohoavia jätekivikasoja joita luultavasti pystyttäisiin hyödyntämään hankkeessa. Tämä voisi mahdollistaa alueiden välille kenties junaradan kivimateriaalin kuljettamiseen jos määrät olisivat suuria. Rata voisi myöhemmin palvella turismia.

Vuolukiven ansiosta Linnasta voisi tehdä huomattavan koristeellisen ja kauniin vaikka kaikki kantavat rakenteet olisivatkin tehty vahvemmista kivilajeista, puusta ja pitkäikäisistä materiaaleista. Samalla saadaan herätettyä henkiin jo unohduksiin jäänyttä ja voidaan löydetään jopa vuosisatoja kestävää rakennustekniikkaa. Olisihan se järkevää jos joka sukupolven ei tarvitsisi aina rakentaa uutta taloa ja hukata siihen suurinta osaa palkka säästöistään.

Kolilla on myös Kolminkertainen kivenveiston Suomenmestari jonka teoksia voi käydä ihailemassa jo nyt Kolin veistospuistossa. Häntä voisi houkutella suunnittelemaan koristeiden prototyyppejä joita sitten kopioitaisiin koneilla ja Kiviartesaanit viimeistelisivät koristeet. Taiteilijoita voisi olla useitakin.

1.) Linna vero.
Koskee koko maakunnan veronmaksajia kuitenkin niin että se on enintään 1% Kaikki joiden bruttotulot kuukaudessa jää alle 1300e/15600/v voivat vapaasti valita 0-1%
Vero ei koske uusia asukkaita ennen kuin ovat asuneet Pohjois-Karjalassa vähintään vuoden. Mikäli muuttaa pois Pohjois-Karjalasta ennen kuin on asunut ainakin 10 vuotta joutuu myymään osuutensa Linnapörssissä.
Valtio on ainoa joka voi ostaa osuuksia mutta voi myydä niitä halutessaan vain Linnapörssiin senhetkisellä hinnalla. Näillä toimilla pidetään omistus Pohjois-Karjalassa ja ainoastaan Suomen valtio omistajana voi Pohjois-Karjalaisten lisäksi hyötyä osakkeiden mahdollisesta tuotosta.
Linnavero toimii siemenrahana jolla saadaan suunnittelu ja rakennustyöt alulle. Linnavero pienenee tulojen kasvaessa ja lopulta päättyy kun hanke tulee omillaan toimeen ja kykenee maksamaan ylläpito ja rakennuskustannukset.

2) Linna Pörssi.
Mikäli joku ei halua osallistua hän voi laittaa osuutensa välittömästi myyntiin haluamallaan hinnalla Linnapörssiin ja se joka haluaa enemmän voi sen sitten laittaa ostotarjouksen samalla tavalla kuin pörssissä. Näin myyjä voi voittaa tai jäädä tappiolle hinnasta riippuen.

3) Maakunnan ja asukkaiden talouden kohentaminen:
Merkittävimmät tuotot tulevat Linna tuotteiden myynnillä, tilavuokrilla, luonto ja kulttuuri matkailulla. Esim. Supercell voisi vuokrata työntekijöilleen linnasta kokonaisen tornin Kolin luonnon ja palveluiden ääreltä mikä varmasti olisi oiva keino houkutella Superosaajia.

Merkittävimpänä tuotteena voin nostaa esille Linnantornin jollaisia voidaan myydä kaikille halukkaille sinne minne sellaisen haluavat.

Karvalakkiversio voisi olla vaikka 10m halkaisijalta, 20m korkea seinät vähintään metrin paksua kiveä. Näitä varten perustetaan erillinen tuotantolinja. Mikäli huomattavaa kysyntää on ympäri maailmaa tuotantolinjoja voidaan tarvittaessa perustaa Suomen ulkopuolellekin.

4) Ritarisali ja Tittelit
Mannerheim Ristin ritarit Seinälaattaan ja Erityinen merkki Jokaiselle Pohjois-Karjalaiselle ja Erityisesti Karjalan, Petsamon ja Sallan Ritarit ja kaikki vaakunat alueineen eli Itsenäistymisen ajan Suomi Huomioituna ja Petsamohan vaihdettiin Siestarjoen asetehtaan alueeseen.

Lisäksi voitaisiin pohtia erilaisia titteleitä omistusosuuksien mukaan. Korkein titteli olisi Käskynhaltija jolla voisi ehkä olla valta jopa alentaa Linnaveroa joillakin oikeudenmukaisilla perusteilla Maakuntaa merkittävästi hyödyttäneille yrityksille tai henkiöille Kuitenkin enintään aluevaltuuston poliittisesti päättämällä summalla yhteensä.
]]><![CDATA[2025 Koli/Lieksa Kuntavaali Teemat]]>Sat, 08 Feb 2025 11:20:33 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/2025-kuntavaali-teemat
1.) Lieksan Kiinteistö oy:n Vuokrien hintaa alemmaksi.
Lieksan kiinteistöt oy:n kaukolämmön hinta on noussut tasolle joka ei ole kaupungin tai sen asukkaiden edun mukaista
Vuokria korottaa eniten 3 syytä.
1. rakennuskannan ikääntyminen.
2. n 100 tyhjää asuntoa.
3. jatkuvasti kasvavat kaukolämpö kustannukset. Jopa n.70eMWh -> 113eMWh
Ratkaisuja:
1.) Huonokuntoiset asunnot voi kannatta purkaa jos niille ei löydy käyttöä jossain ajassa.
2.) Pohjois-Karjalassa Vanhuspalveluissa on tilan puutetta ja jos asunnot ovat käyttökelpoisia niitä voitaisiin pyrkiä hyödyntämään lähelle omakustanne hintaa Vanhuksille ja hoitajille.
Kolin Rintasenvaaran matkailuhanke voitaisiin pyrkiä suuntaamaan Jurttivaaraan minkä rakennusaikana rakentajille ja myöhemmin työvoimalle olisi asuntoja Lieksassa tai Nurmeksessa. Jos Jurttivaara tulisi kohteeksi voisi myös lentokenttä saada uutta elinvoimaa ja sitä tulisi pidentää n 400+m. Mikä mahdollistaisi yksityiskoneiden laskeutumista. Höljäkkään Laituri johon järvilaiva voi tulla myös kiskobussilla pääsee tänne. Lieksan ja Nurmeksen yhteistyötä Rintasenvaaran suunnitelman yrittäjien kanssa.
3.) Lieksan nevelin kaukolämmön hinta tuntuu nousevan jatkuvasti ja on selvästi korkeampi kuin vaikkapa Tampereella.
Tampereella on investoitu n 3Milj.e suureen vedenkeitin/lämpökattilaan mikä on tasoittanut ja alentanut kaukolämmön hintaa. Lieksassakin voidaan selvittää onko samaa tai jotain muuta ratkaisua mahdollista soveltaa tänne tilanteen parantamiseksi.

2.)Pelastetaan Kolin maisema.  Lomakolin eli                      rintasenvaaran matkailuhankkeen sijainti on huono.
1.) Koko 32000 neliötä sijaitsee joko Kolin pohjavesialueella tai rinteellä josta vesi valuu pohjavesialueelle. Verrokkina Missään Suomessa ei saa rakentaa edes yhtä maalämpö reikää pohjavesialueelle ja Kolilla meinataan rakentaa peräti 32000 neliötä. Tämä todennäköisesti voi heikentää pohjaveden laatua tai pahimmillaan voi tehdä siitä käyttökelvotonta.

2.) Rintasenvaara on valtakunnalliseti tärkeällä maisema-alueella s34. Koli on todennäköisesti Suomen tunnetuin kansallispuisto myös maailmalla. Kolin maisemat ovat Albert Edelfeltin ikuistamat ja hänen kuvituksensa on ollut merkittävässä osassa synnyttämässä Itsenäisen Suomen ja Suomalaisten kansallista identiteettiä samoin Kuin Sibeliuksen Kolin maisemasta ja seudusta ammentamat sävellykset ja musiikki. Näin ollen voidaan sanoa että täällä kävijät voivat ammentaa Suomalaisuuden sielun maisemaa. Ei tätä maisemaa voi turmella rakentamalla. Ei nähtävyyttä tule rakentaa vaan sitä täytyy voida tulla katsomaan kokemaan ja siitä ammentamaan.

3. KoliCultura, maanomistajien toiveet huomioitava, sekä Juuan ja Lieksan rajalla sijaitseva napakallion alue, linnuntietä n 5km lounaaseen Kolista ovat mielestäni sopivimmat paikat matkailuhankkeisiin tai Napakallio jopa koko Pohjois-Karjalan nostamiseen ideoimani Linnan, ulkoisesti 1100-1600jKr, rakennus hankeen kautta. Ehkä molemmat hankkeet voisivat sopia Napakallion ympäristöön.

4. Tulisi ymmärtää että Koli ei ole vain 1 vaaran laki tai vaara vaan, se on suurempi aluekokonaisuus Kolin vaaraketju ja ympäröivä alue oikeastaan koko Lieksan Pielisen länsipuolinen osa sekä osa Juukaa ja Kontiolahtea, nähtävyys ja luontokokemus mikä vetää kävijät paikalle. Näin ollen suurempi rakentaminen tulisi sijoittaa hieman etäämmälle aluetta kunnioittaen ja sieltä lähdetään alueelle näkemään ja kokemaan. Näin toimittaessa alue pystyy myös antamaan kävijöilleen enemmän. Jonkinlaisen aavistuksen ja varovaisen läpileikkauksen alueen keski ja eteläosasta tarjoavat Herajärven kierrokset 30km ja 60km joiden pääsuunnittelijana Toimi Ilmari Martikainen. Kierroksiin voi uppoutua myös lukemalla mikä onkin 1 Ilmarin perinnöstä koko ihmiskunnalle.

5. Tuollaiselle hankkeelle olisi monin tavoin parempi paikka Jurttivaarassa.

6. Joku esitti oivan ajatuksen siitä että PKO voisi kysyä omistajiltaan Miten he haluaisivat kehittää Kolin Rintasenvaaraa ja 1 vaihtoehto tulisi olla Rintasenvaaran luonnon ennallistaminen. Voisihan siellä olla kokemuksia tukevaa pitkospuu/reitti verkkoa ja puisia näköala terasseja Yms. maaston piiloon jäävää. Se että Kolin Laskettelutoiminta on saanut lisäaikaa toimii myös osin perusteena Rintasenvaaran luonnon ennallistamiseksi Samoin kuin pohjavesialue.

7. Omasta mielestäni kun n 8000 vuotta sitten mannerjäätikkö oli vielä Paalasmaan kohdalla ja kun ensimmäinen ihminen kiipesi Kolin huipulle niin se kokemus jonka hän sai on se tänäkin päivänä tavoittelun ja ylläpidon arvoinen.

3.) Sillan rakennuskustannus arvio on noussut 2-3 milj.e/10v
Tätä tulee tarkastella kilpailutuksen kautta ja olisihan se korjaaminenkin ollut halvempaa näinkin epävakaassa maailman tilanteessa jos kerran 20 vuotta olisi tullut lisää aikaa. Itse tiedän erään silta insinöörin ja käyttäisin mielelläni häntä arvioimassa tilannetta. Ilmeisesti valitustiet on käytetty loppuun ja jokin silta tilalle on tulossa.

4.) Kolin Koulu ja purkukuntoinen terveystalo
Kolin koulu, päiväkoti, punttisali, nuorisotilat,ensihoitokyvykkyys, laboratorio, lapsiperhe vuokra-asunnot ja taiteilijaresidenssi.

Koulu on Museoviraston suojelukohde joten sinne ei välttämättä voi tehdä merkittäviä muutoksia. Vaikka itselläni oli/on ajatus yhden lisäkerroksen rakentamisesta kouluun jolloin olisi voitu saada nykyaikaisia ja uusia tiloja. Ei ehkä täysin mahdotonta.
Näin ollen Koulun vieressä oleva terveystalon tontti mahdollistaa tilat/monimuototiloja joilla voidaan ratkaista kaikki yllä olevat tarpeet ja laboratorio/ensihoitotilasta/kouluterveydenhuolto voi saada siunsotelta vuokratuloa. Lääkärimitoituksen 1/2000 mukaan Kolillakin tulisi olla 1/3/v lääkäripalvelua etenkin talvi ja kesä sesonkeina. Vähintään tarvearvio sekä hintalappu tulee selvittää.

5.) Lentokenttä ei ole paras paikka aurikovoimalalle.
Käyttämättömät pellot, vapon entiset turve alueet ja Molybdeeni kaivoksen rikastejäte kasan alueiden mahdollisuudet tulee kartoittaa sopivamman paikan löytämiseksi.
]]><![CDATA[Aluevaaliehdokkaana 2022]]>Wed, 27 Nov 2024 09:50:00 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/aluevaaliehdokkaana-2022Sitoutumaton KD koko Maakunnan Aluevaaliehdokas Kolilta 2022
Picture

Jouni Puhakka 189
Ylen Aluevaalikone
Karjalaisen Aluevaalikone
Iltalehden Aluevaalikone
Vaalipaneeli
2008-2022

Kannattaa käydä lukemassa vaalikoneista perustelujani.
Kiitoksia kaikille äänestäjille luottamuksestanne sekä tukityötä tehneille!

Kesäviikonloppuina 2.7-28.8.2022 tarjoan äänestäjilleni ja tukijoukoilleni kahvit Kolin veistospuiston terassilla.
Onnittelut Valituille!
Ehdokkuus Eduskuntavaaleissa kiinnostaa. Etenkin
Valtion talous


Näin kajahtaa ilmoille vaarojen siimeksestä tuohitorven ääni kutsuen koolle kaikkia äänioikeutettuja äänestämään ensimmäistä kertaa uusissa vaaleissa joissa voi vaikuttaa maakuntamme asioihin. Muistathan kertoa ystävillesikin.

2021 Aluevaaliteemojani

1. Julkista terveydenhuoltoa vahvistettava ja terveyskustannuksia alennettava ennaltaehkäisyllä, investoimalla ja rekrytoimalla enimmäkseen Suomessa koulutuksensa saaneita ammattilaisia.

1.1 Julkisen puolen virat saatava täytettyä. Keinoja: Palkka, muuttotuki... Aluevaltuusto voi selvittää yksityisen toimilupien rajoittamista siihen asti että Julkisen virat saadaan täytettyä. Yksityisille suurempi osuus ulkomaista koulutusta omaavaa työvoimaa ja julkiselle vähemmän. Valtio voi säätää lain velvoittamaan vaikka 5vuotta työkokemusta omaavat Suomessa koulutuksensa saaneet lääkärit vuodeksi terveyskeskuksiin näin saadaan n. 600 lääkärityövuotta.

1.2 Seniorisali ja ikäneuvola toimintaa.

1.3 Joillakin alueilla voi harkita n. 20% ylikapasiteettia jota voi vuokrata yksityisille toimijoille ja hätätilassa ottaa julkiseen käyttöön.

2. Kun hätä on suurin niin avunkin on oltava lähellä liitoskuntia unohtamatta.

2.1 1-3 kertaa vuodessa ilmaiseksi terveyskeskukseen ja Digitaalinen etäviikonloppupäivystys nykyisen palvelun lisäksi.

3. Maakunnan kyettävä kehittämään myös itseään. Esim. Linna, Kolin ja Juuan rajalla voisi olla kestävän kehityksen ifrastruktuurihanke jolla voisi lisätä matkailua ja ohjelmointiyritysten kiinnostusta, työnantajina, maakuntaamme kohtaan.

4. Kartoitettava kaikki sote ja pelastuslaitoksen kiinteistöt joihin on järkevää investoida maalämpö/muu vastaava uusiutuviin perustuva lämmön ja energian tuotanto järjestelmä/laitos rakennusterveys huomioiden.
.
5. Ulkopuolinen asiantuntija arvio Siun Soten onnistumisesta asiakkaiden, työntekijöiden ja talouden suhteen jotta tarvittaessa päästään tekemään muutoksia.

​Viisautta tulee tavoitella kaikissa päätöksissä ja Jumalalta saa pyytää apua. Inhimillisyys
]]><![CDATA[kuntavaaliehdokkaana 2020]]>Thu, 30 Dec 2021 09:23:56 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/kuntavaaliehdokkaana-2020Sitoutumaton KD Joensuun  kuntavaaliehdokas  2021
Picture

Ylen vaalikone
Karjalaisen vaalikone
HS vaalikone
​Ilta-Sanomien vaalikone
Iltalehden vaalikone
Kannattaa käydä lukemassa kuntavaalikone perustelujani.
Kiitoksia kaikille äänestäjille luottamuksestanne sekä tukityötä tehneille. 

1. Eno/Uimaharjuun molempiin yläaste.
2. Liitoskuntien terveyskeskusten toiminta turvattava. Julkista terveydenhuoltoa vahvistettava. Valtion avulla myös enemmän Suomessa koulutettuja lääkäreitä terveyskeskuksiin. Vuoden terveyskeskusvelvollisuus valmistuville.
2.1 1-3 kertaa vuodessa ilmaiseksi terveyskeskukseen.
3. Kartoitettava kaikki Joensuun kaupungin kiinteistöt joihin on järkevää investoida maalämpö/muu vastaava uusiutuviin perustuva lämmön ja energian tuotanto järjestelmä/laitos.
4. Hiilinielujen kartoitus. PKS:n kautta lisää tuulivoimaa.
4.1 PKS:n kiinteitä sähkönsiirto hintoja tarkasteltava ja alaspäin jos mahdollista.
5. Joensuun 10 milj. sakkorahat/suurempi osa kasvattamaan järjestötoimintaa, työllisyyttä ja kouluttautumista.
6. Rautatieaseman hakuliikennettä tarkasteltava uudelleen.
7. Lentokentän pidentämismahdollisuus selvitettävä.
8. Vanhuspalveluita keskitettävä maakuntaan ja ikäihmisten hyvin vointia parannettava ennaltaehkäisyllä, henkilökohtaisella neuvonnalla, suunnitelmalla, sen seurannalla, säännöllisellä yhteydenpidolla.
​
Viisautta tulee tavoitella kaikissa päätöksissä ja Jumalalta saa pyytää apua. Inhimillisyys 

]]><![CDATA[Ilmottauduin Aluevaaliehdokkaaksi tänään 9.10.21 lauantaina.]]>Sat, 09 Oct 2021 20:05:20 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/ilmottauduin-aluevaaliehdokkaaksi-tanaan-91021-lauantaina
Näin kajahtaa ilmoille vaarojen siimeksestä tuohitorven ääni kutsuen koolle kaikkia maakunnan äänioikeutettuja äänestämään ensimmäistä kertaa uusissa vaaleissa joissa voi vaikuttaa maakuntamme asioihin.

Aluevaalit on sitten virallinen nimi. Aiemmin pohtivat maakuntavaaleja ja hyvinvointialuetta.
Täällä Pohjois-Karjalassa äänestää voivat kaikki aikuiset jotka ovat kirjoilla Maakunnassamme 3.12.2021
Aluevaalien aikataulut.
Kotiäänestys tulee tilata 11.1. klo 16 mennessä.
Väliaikainen valmistelutoimielin.
Luku 4 Aluevaltuuston tehtävät.
]]><![CDATA[Sote:sta kevyt mielipiteeni.]]>Tue, 18 May 2021 11:01:32 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/sotesta-kevyt-mielipiteeni
Lähtötilanne:

Meillä oli euroopan paras terveydenhuoltojärjestelmä jota tultiin tänne ihastelemaan aivan kuin koulutusjärjestelmäämmekin.
Liiallisen ja väärin kohdennettu yksityistämisen ideologia iski ja iskee yhä terveydenhuoltoomme ja siitä alkoi alamäki.
Järjestelmä olisi saattanut kestää jotenkin jos Suomessa koulutetusta lääkärityöpanoksesta olisi siirtynyt yksityiselle puolelle vain 14%
Viimeksi kun katsoin Yksityiselle puolelle oli siirtynyt 28% Suomessa koulutetuista lääkäreistä.
Tämä on suurin syy miksi julkisella puolella jonot kasvavat mikä arvioiden mukaan aiheuttaa n2-3Mrd terveyskustannuksisen nousun.

Tällä kikalla on heikennetty julkisen puolen toimivuutta ja tehty tilaa yksityiselle toiminnalle.
Julkinen terveydenhuolto ei ole liian suuri vaan enemmänkin liian pieni nykyään siitä todisteena pitkät jonotusajat.

0.5 Mrd:lla voisi palkata n 4650 lääkäriä joiden kk palkka olisi n 6300e  palkkaaminen lyhentäisi jonoja ja siten vähentäisi terveyskustannuksia. Henkilömitoitus on varmasti myös muualla terveydenhuollossa liian pienellä todennäköisesti samoista syistä.

Paras ratkaisu tähän mielestäni on vähentää yksityisen puolen lääkäripalveluihin kohdennettuja veroetuja niin kauan kunnes saavutetaan 14% taso.
Jokseenkin kaikki ulkomailla lääkärinkoulutuksensa saaneet lääkärit tulee siirtää yksityiselle puolelle. Lisäksi Lääkäripalveluita tuottavan yrityksen  tulee olla vähintäin  50%:sti lääkäreiden omistuksessa ja kaikkien Suomessa toimivien lääkäripalveluiden tuottajien tulee maksaa kaikki veronsa Suomeen.

Eräs tapa olisi kasvattaa julkisen puolen kapasiteettia tarpeen yli ja vuokrata tätä ylikapasiteettia yksityistä toimintaa varten. Tällöin laitteisto ja kiinteistöinvestoinneista saavutetaan synergioita ja voidaan panostaa kalliimpiin laitteisiin ja suurempaan henkilökuntamäärään.

Mutta yksinkertaistetusti 2017 sote näyttäytyy hieman samana kuin Trump on ajamassa Obama carea alas tai sitten aivan kuin nykyinen bensaverolla toimiva julkinen tieverkosto oltaisiin Bernerin tavalla monimutkaisesti yksityistämässä ja samalla ajaminenkin muuttuisi maksulliseksi mikä olisi ehdotuksen mukaan nykyistä n 1 Mrd kallimpaa. Samalla tavalla myös sote tulisi kalliimmaksi.
Eli verojen nostamisen sijaan nostetaan maksuja ja menetetään joustavuus.

2021 Sote on menossa oikeaan suuntaan koska Julkinen terveydenhuolto on päävastuussa ja ensisijainen toimija.

Verojen maksu on helppoa ja tulee halvemmaksi suurimmalle osalle kansalaisista.
Maksan mieluummin yhteen luukkuun,verot, vähemmän kuin satoihin/tuhansiin luukkuihin vastaavasta enemmän.
]]><![CDATA[Kuntavaaliehdokkaana Joensuussa 2017]]>Sat, 15 May 2021 13:31:51 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/may-15th-20217014470
Picture
   Jouni Puhakka
       Minulta voi kysyä myös koko, osa-aika ja etätöitä.
   Ylen vaalikone

1. Kannatan koulujen ja päiväkotien sisäilman laadun/home kartoituksia,korjauksia ja tarvittaessa vanhan purkamista ja uuden rakentamista. Kuivaketju 10. X
2. Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostettava
3. Lasten Päivähoito kuuluu yhdenvertaisesti kaikille lapsille. 
4. Kuntaliitoksesta on ollut haittaa ainakin Enolle 
​5. kolmanteen sektoriin kannattaa panostaa.X
6. Ennaltaehkäisyllä ja investoimalla, jopa palkkaamalla, terveyskustannuksia pienemmäksi. Kotimaiset nastakengät riskiryhmille. X
​Ahvenisentien kunto ja ylläpitoX

7. Yhteiskuntavastuuta etsimään sieltä minne on eniten annettu veroalennuksia.
Ei Kiitos yksityiselle parkkivalvonnalle.
8. Etätyöskentelyn kynnys mahdollisimman alasX
9. Maakunnallinen Suuri Matkailuhanke tavoitteeksi
10. Maatalous, Metsä,Matkailu,Seniori/Vanhuspalvelut
10.1 Nano, uusiutuva energia, sähköautot, avaruus, puhdas vesi
​11. Viisautta tulee tavoitella kaikissa päätöksissä ja Jumalalta saa pyytää apua
Inhimillisyys
X= vaikka en tullut valituksi ovat nämä esille nostamani kohdat edistyneet.
1. Minulle luvattiin kuivaketju 10:n käyttöä ainakin Enossa. Olen edelleen ajamassa kahden yläasteen mallia Eno/Uimaharjuun. Ääniä tarvitaan.
5. Panostus on lisääntynyt ja sitä tulee edelleen lisätä.
6. Ahvenisentietä on päällystetty.  SDP ehdotti liukuesteitä kenkiin.
8. Etätyö ja opiskelu ovat lisääntyneet paljon tosin Koronan ansiosta.
]]><![CDATA[Kuntavaaliehdokkaana Helsingissä 2008]]>Sat, 15 May 2021 11:37:47 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/may-15th-2021
Picture
                       EHDOKAS
                    Jouni Puhakka
          Maailman kiertänyt Freelancer Roudari sit. KD


Asumisen hinta, lisää vuokra-asuntoja.
Kaupungin tonttien vuokrat matalina.
Soluasuntoja joihin kaikki voivat hakea.
Asunnottomuus.

Julkinen terveydenhuolto, lisää virkoja, päivystysverkko tiheämmäksi.
Perheitä tuettava, erityisesti niitä joissa joku jäsen ei pysty normaaliin elämään.
Äitiyslomaa tulisi pidentää ja kotihoidontuki tehdä kannattavammaksi.
Metroverkkoa laajennettava, pitkäaikaistyöttömät alennusryhmään.

Energia:
Kaupungin tulee panostaa huomattavasti uusiutuvaan energiaan,
erityisesti lämmöntalteenottoon merestä.
Hiilidioksidipäästöjen keräyslaitteiston mahdollisuutta selvitettävä hiilivoimalaan.
Tuulivoimaa.

]]><![CDATA[Eno Uimaharju 2 Ylä astetta]]>Sun, 25 Feb 2018 21:17:57 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/eno-uimaharju-2-yla-astetta2 Yläastetta paras ja halvin ratkaisu: Jouni Puhakka 20.2.2018 ver. 0.98

Alustavan selvitykseni mukaan lasten kuljetukset maksavat Eno Uimahaju välillä n 5-6.5 milj. kymmentä vuotta kohti eli jopa yli 19 milj. 30:ntä vuotta kohti ja kaikki pakokaasuina ilmaan kasvihuoneilmiön pahentamiseen pois lukien kuljettajien palkat. Koulua ei tarvitse maksaa heti vaan sen voi maksaa 20 vuoden kuluessa jolloin kustannus ei ole kohtuuton vuositasolla. Kuljetusvaihtoehdot Ui-Eno n550000e Eno-Ui n650000e nyky n500000e/v Eli Lisäkustannuksia kuljetuksista Enosta Uimaharjuun syntyisi n 150000e/v eli 30:ssä vuodessa 4.5milj. Euroa. Lähde Juhani Sunnilainen. Yläasteen lisääminen Enoon rakennettavaan Ala-asteeseen maksaisi n4-5milj. Nykykustannukset voivat pienentyä kun nykyinen koulujen välinen kuljettaminen loppuu jolloin säästöjen määrä voi lisääntyä. Kuljetusten kilpailutustakin voinee harkita.

On järkevämpää investoida vastaava tai suurempikin raha Uuteen ala ja yläasteeseen Enoon.Etenkin kun ala-aste tulee kuitenkin niin yläasteen lisääminen samaan rakennukseen samassa yhteydessä on erityisen edullista. ( Sivuhuomio: Uimaharjun koulu maksoi noin 8 Milj. eikä sitä todellakaan rakennettu millään kuivatekniikalla joten sen käyttöiästä ei ole mitään takeita.)

Tällöin raha ja kiinteistöjen arvo ei pala taivaan tuuliin vaan sillä saadaan kiinteistö jonka käyttöikä on aiempia parempi kun se kerran on valmistettu sillä kuivatekniikka 10:llä , siinä voi olla maalämpö ja parasta suunnittelua joilla ylläpitokustannukset alentuvat aiempaan verrattuna. Enossa on myös fasiliteetit ruoan valmistukseen, terveyskeskus jos jotain sattuu, erilliset sisäurheiluhalli, katollinen jäähalli, urheilukenttä, pururata, kirjasto ja hiihtolatu joten oppilaita ei tarvitse kuljettaa minnekkään. Nykytekniikalla voidaan varmistaa myös laaja valinnaisten aineiden valikoima. Ja Kuivatekniikka 10 luo edellytykset väestön kasvulle.

Näkemykseni mukaan On halvempaa rakentaa Enoon Yhteiskoulu kuin rakentaa Ensin Ala-aste ja myöhemmin yläaste. Yhden rakennuksen seinäpinta-alakin on pienempi ja kattopinta-alakin jos rakennetaan kerroksia jolloin lämmityskuluissa säästää kahteen rakennukseen verrattuna.

Kahden yläasteen malli on paras ratkaisu sillä ehdolla että Uimaharjun lasten vanhemmat haluavat pitää lapsensa Uimaharjun koulussa.

Uimaharjun koulun ylimääräisille tiloille löytyy varmasti monia käyttövaihtoehtoja:

1.) Ehkä Kirkko voisi siirtää oman toimintansa sinne kun he Enossa tarvitsevat uuden tilan.
2.) Erilaisten palvelujen etäpiste tai nuorisotalotilat/punttisali.
3.) Päiväkoti jos nykytiloissa on jotain oleellista vikaa ilma testattava myös ennen päätöstä.
4.) Jokin järjestö/yhdistykset... Kansalaisopisto.
5.) PKKY/Riverian yhteistyö tehtaan kanssa.
…)Uimaharjulaiset ovat varmaankin parhaita esittämään vaihtoehtoja.

Päätöstä ei kannata tehdä ennen kuin saatte tutkimustulokset Uimaharjun koulun ja päiväkodin ilman laadusta ja eristelevyjen/villojen kosteustarkastuksista. Muistelen nähneeni Uimaharjunkoulun rakennusaikana sateella paljaita villoja seinässä. Siellä on ohjattu myös joki uusille urille mikä lisää koulun kosteusriskiä.

Enon kiinteistöjen arvonlasku on ehdottomasti estettävä:

Uimaharjussa ei kannata rakentaa ollenkaan uutta sillä talosta ei saa ikinä omiaan takaisin. Olen nähnyt siellä jo vuosia sitten n 20 vuotta vanhan talon nykyrakennuskustannukset yli 300 000 oli myytävänä 100 000e hinnalla. Uimaharjussa on asuntoja Suomen halvimmasta päästä.

Enossa lienee n 1000 asuntoa eli jokaista, 10000e/asunnon hinnan alentumista, kohti Enolaiset menettävät 10Milj. Euroa kiinteistöjen arvon alenemisena. Tässä puhutaan kymmenistä pahimmillaan jopa yli 100milj. Eurosta jos Enon kiinteistöjen arvo putoaa Uimaharjun tasolle. Tämä siis aiheutuu siitä syystä että aina harvempi jos kukaan lapsiperheellinen rakentaa uutta tai muuttaa Enoon jos siellä ei ole yläastetta. Jos mediaanipalkkainen, n2019e/kk, kykenee säästämään n6000e/v eli n120 000e/20v ei hän käytännössä saa lainkaan palkkaa jos hänen uutena maksamansa asunnon, n250 000e+korot, arvo laskee 20:ssa vuodessa 150 000e:n tai alle. Mielestäni valtuutettujen tulee tehdä parhaansa estääkseen tällaisen tilanteen syntyminen ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa tähän nyt Enossa.

Miettikääpä Enolaisia Eläkeläisiä, Perheitä ja asunnonomistajia joiden elämäntyö haihtuu lastenkuljetus savuna ilmaan koulukuljetusten myötä!

Koulun rakentaminen on kuin auton iskunvaimentimien vaihto kun vanhat ei mene enää katsastuksesta läpi ja auto on Enon kylä. Ei toimivaa autoa kannata romuttaa iskunvaimentimien takia.

Yhteenveto:

Uusi yhtenäiskoulu Enoon tulee siis halvimmaksi. Säästää lasten aikaa, ja lisää vanhempien yöunia ja siten vähentää stressiä ja terveyskustannuksia, säilyttää kiinteistöjen arvoa ja luo edellytyksiä väkiluvun kasvulle Kuivatekniikka 10 ansiosta. Pohjois-Karjalassa niin kuin koko Suomessakin koulukanta pitää enimmäkseen uusia ja nyt on aika aloittaa. Ensimmäiset toimijat saavat houkuteltua lapsiperheitä niiltä alueilta jossa asiat ovat huonommin. Pohjois-Karjalan on tässä syytä olla Ensimmäisten joukossa Suunnan näyttäjänä ja saadaan siten väkiluku kasvuun tänne muuttavina lapsiperheinä.

Opettajien kulkeminen on haitoiltaan pienin oppilaiden kuljettamisen haittoihin verrattuna ja he saavat työstään palkkaa ja kulkemisesta veroetua. Kulkemista voisi vähentää etäopetuksella Videotykin yms. tekniikan avulla. Samalla tekniikalla saadaan enemmän valinnaisvaihtoehtoja.

Huom!
Uimaharjun savuhaittojakaan ei voi tyhjäksi tehdä:
Esim. Astmaatikko joutuu turvautumaan astmapiippuun kun savua on alueella.
Savu lisää altistusta ja lapset ovat aikuisia herkempiä siitäkin huolimatta että kaikki on/olennee? sääntöjen mukaista ja vaikka tilanne on nykyään parempi kuin ennen. Lisäksi erilaisia onnettomuuksia on ollut aiemminkin ja mikään ei takaa etteikö niitä voisi tulla tulevaisuudessakin. Etenkin kun tuotantoa on muutettu liukoselluksi mistä ei ole vastaavaa kokemusta kuin aiemmasta tuotannosta. Savua on useammin Uimaharjussa ja se on siellä vahvinta koska se on tehtaan välittömässä läheisyydessä.

Uimaharjulaiset ansaitsevat uhrautuvaisuudellaan Tehtaan tuloksen tekijöinä säilyttää nyky palvelutasonsa samoin kuin Enolaisetkin. Terveystilastoihinkin kannattaa tutustua.

Pienempituloisillakin on mahdollisuus Uimaharjun halpoihin omistusasuntoihin mutta uskon että enemmistö asunnonostajista ja vuokralaisista muuttaa mieluummin Enoon.

Kysyin myös mielipidettä 40 vuotta joka tasolla, muualla kuin Enossa, kuntapolitiikassa mukana olleelta,hän on seurannut tilannetta, mielipidettä Eno Uimaharju tilanteesta ja kanta hänellä oli selvä yläasteen lakkauttaminen olisi tosi paha isku Enolle ja hänen mielestä Uimaharjussa on enää ¼ alun työpaikoista jäljellä ja näistä kahdesta keskuksesta Eno on elinvoimaisempi.

Eno ja Uimaharjulaiset ansaitsevat myös vastinetta alueen tuottamalle Vero ja muulle tulolle.

https://yle.fi/uutiset/3-9899343


Numerot:

Ainoa merkittävä kustannus Enossa on yläasteen lisääminen muihin kuitenkin tuleviin kustannuksiin. Tämä kuittautuu Pääosin 30 vuoden kuljetuskustannukset välttämällä eli kahden yläasteen mallilla.

Kirkko on luultavimmin kiinnostunut enemmän Enon tiloista korvaamaan nykyiset tilat.

Saate: Perheemme muutti Helsingistä tänne Pohjois-Karjalaan sukujuurilleni jotta voisimme omalla panoksellamme kehittää ja voimistaa Maakunnan tulevaisuutta. Yläasteen lakkauttaminen Enossa ei ole kehittämistä vaan alasajoa. 70-100+ oppilasta on ruhtinaallisen hyvä yläaste. Kolilla toimi 5:n oppilaan yläaste ja sitä ihmettä käytiin katsomassa ulkomailta asti ja toimii edelleenkin vaikka oppilaita on enemmän mutta koko koulussa silti vain 46 oppilasta. Aiemmin vain reilu 20 ala ja yläastelaiset siis yhteensä.


Linkkejä:
http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Alla ilmeisesti tämän hetken päävaihtoehdot joista Enosta yläastelaiset Uimaharjuun vaihtoehto Kunnan hallituksen suosikki. Valtuusto 59 valtuutettua kuitenkin päättää.
http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/20181441-6.HTM

Ongelmana on ettei juuri muita vaihtoehtoja ole kunnolla pohdittu ja nuokin 2 mallia ovat aika kapea-alaisia lähestymistavaltaan.

Mikäli valtuusto tekee maanantaina 26.2.2018 asiasta sellaisen päätöksen joka ei miellytä siitä voi kuka vain valittaa 30 päivän aikana niin joutuvat pohtimaan uudestaan. Itse valittaisin sitä että vaihtoehtoja oli liian vähän ja ne olivat liian kapea alaisia sekä että ilmanlaatutuloksia Uimaharjun koulusta ja päiväkodista ei ollut saatavilla ennen päätöksiä.


Ystävällisin Terveisin Jouni Puhakka

]]><![CDATA[Aktiivimalli mielipiteeni.]]>Thu, 01 Feb 2018 17:18:24 GMThttp://ehdokas.net/uutisetnews/aktiivimalli-mielipiteeniJärkyttävä arvosuunnanmuutos hyvinvointiyhteiskunnasta kohti kovien arvojen mallia. Tätä suuntaa kuvaa erinomaisesti Michael Moorin Where to Invade Next tuotos etenkin niiltä osin kun vertaillaan Norjan ja Amerikan vankilaoloja.

Mielestäni on harhaanjohtavaa kertoa että Aktiivimalli korottaa työttömyyskorvausta kun väittämä perustuu pelkästään siihen että karenssipäiviä on vähennetty 7:stä 5:n. Tämä omavastuu on aiemminkin ollut 5 päivää mutta sitä korotettiin 2017 ajaksi 7:n päivään. Näennäinen 2:n päivän etu koskee uusia työttömiä ja heitä joiden työttömyysturvan laji muuttuu.

Todellisuudessa varsinainen työttömyyskorvauksen määrä päivässä pysyy samana ja mikäli aktivoimisehdot eivät täyty putoaa työttömyyskorvaus 4.65%:lla ainakin 3:ksi kuukaudeksi kerrallaan.

2 päivää vähemmän omavastuuta vastaa n 65e/3kk jos aktiiviehdot eivät täyty seuraavassa 3:ssa kuukaudessa työtön menettää ainakin 90e,työttömyyskorvauksestaan, vaikka työllistyisikin välillä. Eli suuntaa antavasti vuodessa työtön menettää n 295-360e jos ei onnistu täyttämään ehtoja. Ansiosidonnaisella oleva tietenkin enemmän. Jo työttömänä olevilla joilla omavastuuta ei synny työtön menettää n360e. Eli jos molemmat vanhemmat  työttömänä ja eivät onnistu täyttämään aktiiviehtoja menettää perhe n 720e/v mikä vastaa yli 7kk:n lapsilisää. Mikäli asuinkunnassa työttömän lapset eivät ole oikeutettuja täysimääräiseen päivähoitoaikaan joutuu vastaavien perheiden lapset varmasti Perustuslain vastaisesti eriarvoisesti kohdelluiksi muihin kansalaisten lapsiin nähden mielestäni.

Jos lasken 200000/400000+ työtöntä, koska hallitus mainitsi luvun ja oletetaan ettei kukaan heistä ei täytä ehtoja niin valtio alentaa työttömyyskorvausta ja säästää siten, n295-360e x 200000, eli n 59-72milj.e vuodessa.

Kustannusneutraaliuden toteutumien kuitenkin viittaa toiveeseen että niin moni työtön onnistuu täyttämään ehdot että säästöä ja vähennystä ei keskimäärin synny. Tässäkin tapauksessa suuri osa työttömistä,jotka eivät onnistu, tulee menettämään n 295-360e Vuodessa.

Eli jos työttömyys kestää 6kk niin työtön häviää n30e eli keskimääräinen työttömyys saisi kestää vain n5kk ja jo työttöminä olevilla n3kk jotta neutraalius toteutuisi. Veikkaan että kustannusneutraalius ei tule onnistumaan tällä tavoin.


Työllisyysvaikutuksista:

18h/3kk tarkoittaa n 7000 henkilötyövuotta/200000 työtöntä kohti kun työviikoksi lasketaan 40h
eli 6h/kkx12kk= 72h/v. 72h x 200000 työtöntä = 14.4milj Työtuntia jos työ kuukaudeksi lasketaan 160h ja siten työvuodeksi 1920h niin 14.4milj.h/1920h=7500 henkilötyövuotta.

Jos kk palkka on 2105e/kk ja kokonaispalkka kustannukset x1.3 = henkilötyövuosi maksaa työnantajalle 32838e ja tämä kun kerrotaan 7500:lla = n246.3 Milj

Vain osa työnantajista voi hyötyä noin lyhytaikaisesta työvoimasta kuin 18h tai alle 3:ssa/kk:ssa

tällä tempulla voidaan toki saada synnytettyä jotain tilastoharhaa Työttömyyden määrän vähenemisen suuntaan mikä saattaa vaikuttaa todellisuutta suuremmalta.

Tietenkin voi olla että osa saa oikeita ja pidempiä työsuhteitakin kun pääsee näyttämään kykyjään.

Etukäteen on arvailtu että kaupunkikeskuksissa olisi enemmän mahdollisuuksia tällaisiin pätkä töihin ja siten maaseudun asukkaat joutuisivat eriarvoiseen asemaan tässä aktiivimallissa ehtojen toteuttamismielessä. Ainakin työmatkat ovat pidempiä maaseudulla keskimäärin.

Vuodessa on n 21.5x12 = 258 palkkatyöpäivää joista max 10 vapaapäiviä.


Vaatii lisätarkastelua:
Valtiolta on 2017 jäänyt n70milj työllisyysrahaa,TEM, käyttämättä lähinnä siitä syystä että työttömyyskorvausta,STM, on voinut käyttää vastaavaan tarkoitukseen. Tässä olisi kiinnostavaa tietää onko valtion kulut kasvaneet vai pienentyneet tässä yhteydessä mutta sitä on vaikea äkkinäisen arvioida koska työllistämistukien hakemisessa on jopa 6kk viive. Virhettä voi lisätä myös kotoutuksen taloudellinen vaikutus määrärahoihin saattaa olla että kotoutuskulut ovat pienentyneet yms. muuttujia.


Mikäli rahaa on jäänyt todella yli, aiempiin vastaaviin kokonaiskuluihin nähden, niin sehän tarkoittaa mielestäni sitä että yritykset eivät ole palkanneet riittävästi edes tämän porkkanan avulla mikä viitaa työpaikkojen riittämättömyyteen keskimääräisellä tasolla sekä haluttomuudesta investoida tai laajentaa toimintaa. Positiivinen vaihtoehto voisi olla että on palkattu ilman tätä tukea siten että osaa ei ole näennäisesti tarvittu mutta koska työvoimaa on kuitenkin tarjolla niin työpaikkoja ei vain ole ollut riittävästi. Tässäkin on varjopuolena se ettei kenties ole palkattu tukeen oikeutettua väkeä merkittäviä määriä.


Välittömiä Parannusehdotuksia jos tällaista kepitysmallia halutaan jatkaa, ehdottomasti hyvinvointiyhteiskuntamallin vastaista, Kaikki tarjottavat työpaikat tulee näkyä mol.fi sivuilla jolloin kaikki avoimet työpaikat ovat helpommin löydettävissä, Työnantajan olisi pakko ottaa joku hakijoista mahdollisesta pätevyys/osaamisvajeesta huolimatta Ainakin kokeiluun työllistämistuella siihen asti kunnes sopivampi löytyy Tämä vain sillä perusteella että työnhakijaakin pakotetaan niin on pakotettava myös työnantajaa. Joissakin yrityksissä on kykyä perehdyttää tai kouluttaa työvoimaa. Joissakin töissä tuntipalkkakin jää toivottoman alhaiseksi, palkan korottamista tällaisissa työtehtävissä tulee vakavasti harkita samoin tutkia työn vastaanottamisen kustannuksia erityisesti tämä aiheuttaa ongelmaa lyhissä pätkä/tuntitöissä johon hallitus Pyrkii pakottamaan aktiivimallillaan.

Aktiivimallissa pitäisi kyetä yhdistelemään eri aktiivisuuksia toisiinsa ja hyväksyä vaikka liikunta harrastus X tuntia/3kk tämähän ylläpitää tai parantaa työkykyä sekä keskimäärin alentaa yhteiskunnan terveyskustannuksia ja tukee myös liikunta toimialaa.
Tietenkin Merkittävällä osalla työttömistä jopa X%+ voi olla jotain väli tai pidempiaikaisia terveydellisiä perusteita jolla perusteella heiltä ei voi vaatia samaa kuin muilta työttömiltä.


Lieveilmiöitä:

Koulutus ja kurssituottajat voivat räätälöidä aiempaa kalliimpia ja pidempiä koulutuskokonaisuuksia esimerkiksi. Työvoimapoliittisia koulutuksia ajokortin Ammattipätevyyden ympärille mitä voi pitää jokseenkin veronmaksajien rahastamisena jollei minimi kurssi mahdollisuutta edes tarjota.

Työhakemuspakko/vko tuntuu aivan järjettömältä kaikkien osapuolien kiusaamiselta. Esim Paikkakunnalla 3+ työnantajaa tarjoaa sesonkitöitä. Paikallisten työttömien tulee laittaa hakemus kerran viikossa näille työnantajille vaikka töitä on vain sesonkeina tarjolla. Voipi olla että moisen kiusaamisen jälkeen työtön ei saa töitä edes sesonkina vaikka olisi aiemmin työllistynyt yrityksissä.

Oleellisesti parempiakin vaihtoehtoja mallille on, Suorastaan Presidentillisiä.

]]>