Linna Hanke

Pohjois-Karjalan kehittämisen kärkihanke

Linnan rakentaminen Juuan ja Lieksan rajalla sijaitsevalle Napakallion alueelle on pelkällä idea tasolla mutta onnistuessaan sillä on todennäköisesti merkittävät positiiviset vaikutukset koko Pohjois-Karjalan alueelle kun se toteutetaan oikealla tavalla. Mikäli suuremmat mittakaavat toteutuvat on tällä merkitystä myös Valtiollemme.

Näen että jos Orpo saa n. 400 Milj. Valtion rahaa sellaiseen ratahankkeeseen johon Eu asiantuntijat eivät anna senttiäkään,”liiketaloudellisesti kannattamaton”, Eu rahaa. Linna hankkeella on onnituessaan huomattavasti merkittävämmät tuotto-odotukset.

Oman näkemykseni mukaan olisi hienoa jos tässä ei edes tarvittaisi Eu:n kautta kierrätettyä rahaa.

Toteutustavat voivat kehittyä moneen suuntaan kun ja jos hanketta aletaan selvittämään etenkin siltä kannalta mikä on käytännössä toteutettavissa.
Kirjoitan tässä esille yhden vaihtoehdon jonka pohjalta ainakin mielestäni on hyvä aloittaa selvitystyö.

Tavoite:
n1:n hehtaarin kokoinen kaunis linna kivestä ja puusta 280m korkean vaaran laelle. N5km Kolista lounaaseen. Erinomaisella näköalalla jonne näkyy myös Suomen korkein saari ja Kolin vaaraketju. Linnan korkeimman kohdan tulee olla Kolin huippua alempana.

Tämä on aika saman kokoinen kuin Olavinlinna Savonlinnassa. Myöhemmin jos tarvetta on kokoa voi kasvattaa. Tämän ympärille voisi sopia myös Koli Cultura, muuta yritystoimintaa ja julkisia palveluita kunhan rakennuksien ulkonäkö muokattaisiin Linnan tyyliin sopivaksi mikä mahdollistaa myös Elokuvateollisuutta. Ulkonäkötavoite jotain 1100-1600 Jkr aikaista vaikka sisätilat voisivatkin olla nykyaikaisempia kuitenkin tyyliä kunnioittaen. Tavoite on että linna oy tai osuuskunta tulee rakentamisen jälkeen omillaan toimeen ja tavoittelee voittoa jotta voi ylläpitää itsensä ja jakaa osinkoa omistajilleen.

1300 luvulla Olavinlinnan ensimmäinen versio rakennettiin n 10:ssä vuodessa. Nykyaikaisilla koneilla saadaan nopeammin enemmän aikaiseksi. Suunnitteluun ja Linnan sovittamiseen alueeseen tarvinnee järjestää Taiteilija ja arkkitehti kilpailuja jotta löydetään sopiva enemmistön kannattama malli ja ulkonäkö jota sitten lähetään suunnittelun jälkeen toteuttamaan. Mukana pitää olla myös parasta rakennusterveys osaamista ja huolto suunnittelua koska Linnan on tarkoitus kestää vuosisatoja.
Kestävää kehitystä. Olavinlinna on toiminut jo n700 vuotta ja siellä käy vuosittain n 80 000 kävijää. Se että hanke ei ole Kolissa kiinni mahdollistaa Autenttisemman Luontokokemuksen kaikille Kolin kävijöille ja toimii keskuksena josta voidaan lähteä kokemaan Luonnonmukaisempaa aluetta enemmän alueen ehdoilla. PKO voisi harkita Rintasenvaaran luonnon ennallistamista Luontokokemusalueen laajentamiseksi. Herajärven kierrokset 30/60km voi kokea myös lukemalla.

Juuan Tulikivi ja Nunnauuni sijaitsevat melko lähellä joten alueella on jo huomattavaa kiviosaamista sekä jopa 170m merenpinnan yläpuolelle kohoavia jätekivikasoja joita luultavasti pystyttäisiin hyödyntämään hankkeessa. Tämä voisi mahdollistaa alueiden välille kenties junaradan kivimateriaalin kuljettamiseen jos määrät olisivat suuria. Rata voisi myöhemmin palvella turismia.

Vuolukiven ansiosta Linnasta voisi tehdä huomattavan koristeellisen ja kauniin vaikka kaikki kantavat rakenteet olisivatkin tehty vahvemmista kivilajeista, puusta ja pitkäikäisistä materiaaleista. Samalla saadaan herätettyä henkiin jo unohduksiin jäänyttä ja voidaan löydetään jopa vuosisatoja kestävää rakennustekniikkaa. Olisihan se järkevää jos joka sukupolven ei tarvitsisi aina rakentaa uutta taloa ja hukata siihen suurinta osaa palkka säästöistään.

Kolilla on myös Kolminkertainen kivenveiston Suomenmestari jonka teoksia voi käydä ihailemassa jo nyt Kolin veistospuistossa. Häntä voisi houkutella suunnittelemaan koristeiden prototyyppejä joita sitten kopioitaisiin koneilla ja Kiviartesaanit viimeistelisivät koristeet. Taiteilijoita voisi olla useitakin.

1.) Linna vero.
Koskee koko maakunnan veronmaksajia kuitenkin niin että se on enintään 1% Kaikki joiden bruttotulot kuukaudessa jää alle 1300e/15600/v voivat vapaasti valita 0-1%
Vero ei koske uusia asukkaita ennen kuin ovat asuneet Pohjois-Karjalassa vähintään vuoden. Mikäli muuttaa pois Pohjois-Karjalasta ennen kuin on asunut ainakin 10 vuotta joutuu myymään osuutensa Linnapörssissä.
Valtio on ainoa joka voi ostaa osuuksia mutta voi myydä niitä halutessaan vain Linnapörssiin senhetkisellä hinnalla. Näillä toimilla pidetään omistus Pohjois-Karjalassa ja ainoastaan Suomen valtio omistajana voi Pohjois-Karjalaisten lisäksi hyötyä osakkeiden mahdollisesta tuotosta.
Linnavero toimii siemenrahana jolla saadaan suunnittelu ja rakennustyöt alulle. Linnavero pienenee tulojen kasvaessa ja lopulta päättyy kun hanke tulee omillaan toimeen ja kykenee maksamaan ylläpito ja rakennuskustannukset.

2) Linna Pörssi.
Mikäli joku ei halua osallistua hän voi laittaa osuutensa välittömästi myyntiin haluamallaan hinnalla Linnapörssiin ja se joka haluaa enemmän voi sen sitten laittaa ostotarjouksen samalla tavalla kuin pörssissä. Näin myyjä voi voittaa tai jäädä tappiolle hinnasta riippuen.

3) Maakunnan ja asukkaiden talouden kohentaminen:
Merkittävimmät tuotot tulevat Linna tuotteiden myynnillä, tilavuokrilla, luonto ja kulttuuri matkailulla. Esim. Supercell voisi vuokrata työntekijöilleen linnasta kokonaisen tornin Kolin luonnon ja palveluiden ääreltä mikä varmasti olisi oiva keino houkutella Superosaajia.

Merkittävimpänä tuotteena voin nostaa esille Linnantornin jollaisia voidaan myydä kaikille halukkaille sinne minne sellaisen haluavat.

Karvalakkiversio voisi olla vaikka 10m halkaisijalta, 20m korkea seinät vähintään metrin paksua kiveä. Näitä varten perustetaan erillinen tuotantolinja. Mikäli huomattavaa kysyntää on ympäri maailmaa tuotantolinjoja voidaan tarvittaessa perustaa Suomen ulkopuolellekin.

4) Ritarisali ja Tittelit
Mannerheim Ristin ritarit Seinälaattaan ja Erityinen merkki Jokaiselle Pohjois-Karjalaiselle ja Erityisesti Karjalan, Petsamon ja Sallan Ritarit ja kaikki vaakunat alueineen eli Itsenäistymisen ajan Suomi Huomioituna ja Petsamohan vaihdettiin Siestarjoen asetehtaan alueeseen.

Lisäksi voitaisiin pohtia erilaisia titteleitä omistusosuuksien mukaan. Korkein titteli olisi Käskynhaltija jolla voisi ehkä olla valta jopa alentaa Linnaveroa joillakin oikeudenmukaisilla perusteilla Maakuntaa merkittävästi hyödyttäneille yrityksille tai henkiöille Kuitenkin enintään aluevaltuuston poliittisesti päättämällä summalla yhteensä.