Blog Archives - Sitoutumaton

Linna Hanke

27/2/2025

Pohjois-Karjalan kehittämisen kärkihanke

Linnan rakentaminen Juuan ja Lieksan rajalla sijaitsevalle Napakallion alueelle on pelkällä idea tasolla mutta onnistuessaan sillä on todennäköisesti merkittävät positiiviset vaikutukset koko Pohjois-Karjalan alueelle kun se toteutetaan oikealla tavalla. Mikäli suuremmat mittakaavat toteutuvat on tällä merkitystä myös Valtiollemme.

Näen että jos Orpo saa n. 400 Milj. Valtion rahaa sellaiseen ratahankkeeseen johon Eu asiantuntijat eivät anna senttiäkään,”liiketaloudellisesti kannattamaton”, Eu rahaa. Linna hankkeella on onnituessaan huomattavasti merkittävämmät tuotto-odotukset.

Oman näkemykseni mukaan olisi hienoa jos tässä ei edes tarvittaisi Eu:n kautta kierrätettyä rahaa.

Toteutustavat voivat kehittyä moneen suuntaan kun ja jos hanketta aletaan selvittämään etenkin siltä kannalta mikä on käytännössä toteutettavissa.
Kirjoitan tässä esille yhden vaihtoehdon jonka pohjalta ainakin mielestäni on hyvä aloittaa selvitystyö.

Tavoite:
n1:n hehtaarin kokoinen kaunis linna kivestä ja puusta 280m korkean vaaran laelle. N5km Kolista lounaaseen. Erinomaisella näköalalla jonne näkyy myös Suomen korkein saari ja Kolin vaaraketju. Linnan korkeimman kohdan tulee olla Kolin huippua alempana.

Tämä on aika saman kokoinen kuin Olavinlinna Savonlinnassa. Myöhemmin jos tarvetta on kokoa voi kasvattaa. Tämän ympärille voisi sopia myös Koli Cultura, muuta yritystoimintaa ja julkisia palveluita kunhan rakennuksien ulkonäkö muokattaisiin Linnan tyyliin sopivaksi mikä mahdollistaa myös Elokuvateollisuutta. Ulkonäkötavoite jotain 1100-1600 Jkr aikaista vaikka sisätilat voisivatkin olla nykyaikaisempia kuitenkin tyyliä kunnioittaen. Tavoite on että linna oy tai osuuskunta tulee rakentamisen jälkeen omillaan toimeen ja tavoittelee voittoa jotta voi ylläpitää itsensä ja jakaa osinkoa omistajilleen.

1300 luvulla Olavinlinnan ensimmäinen versio rakennettiin n 10:ssä vuodessa. Nykyaikaisilla koneilla saadaan nopeammin enemmän aikaiseksi. Suunnitteluun ja Linnan sovittamiseen alueeseen tarvinnee järjestää Taiteilija ja arkkitehti kilpailuja jotta löydetään sopiva enemmistön kannattama malli ja ulkonäkö jota sitten lähetään suunnittelun jälkeen toteuttamaan. Mukana pitää olla myös parasta rakennusterveys osaamista ja huolto suunnittelua koska Linnan on tarkoitus kestää vuosisatoja.
Kestävää kehitystä. Olavinlinna on toiminut jo n700 vuotta ja siellä käy vuosittain n 80 000 kävijää. Se että hanke ei ole Kolissa kiinni mahdollistaa Autenttisemman Luontokokemuksen kaikille Kolin kävijöille ja toimii keskuksena josta voidaan lähteä kokemaan Luonnonmukaisempaa aluetta enemmän alueen ehdoilla. PKO voisi harkita Rintasenvaaran luonnon ennallistamista Luontokokemusalueen laajentamiseksi. Herajärven kierrokset 30/60km voi kokea myös lukemalla.

Juuan Tulikivi ja Nunnauuni sijaitsevat melko lähellä joten alueella on jo huomattavaa kiviosaamista sekä jopa 170m merenpinnan yläpuolelle kohoavia jätekivikasoja joita luultavasti pystyttäisiin hyödyntämään hankkeessa. Tämä voisi mahdollistaa alueiden välille kenties junaradan kivimateriaalin kuljettamiseen jos määrät olisivat suuria. Rata voisi myöhemmin palvella turismia.

Vuolukiven ansiosta Linnasta voisi tehdä huomattavan koristeellisen ja kauniin vaikka kaikki kantavat rakenteet olisivatkin tehty vahvemmista kivilajeista, puusta ja pitkäikäisistä materiaaleista. Samalla saadaan herätettyä henkiin jo unohduksiin jäänyttä ja voidaan löydetään jopa vuosisatoja kestävää rakennustekniikkaa. Olisihan se järkevää jos joka sukupolven ei tarvitsisi aina rakentaa uutta taloa ja hukata siihen suurinta osaa palkka säästöistään.

Kolilla on myös Kolminkertainen kivenveiston Suomenmestari jonka teoksia voi käydä ihailemassa jo nyt Kolin veistospuistossa. Häntä voisi houkutella suunnittelemaan koristeiden prototyyppejä joita sitten kopioitaisiin koneilla ja Kiviartesaanit viimeistelisivät koristeet. Taiteilijoita voisi olla useitakin.

1.) Linna vero.
Koskee koko maakunnan veronmaksajia kuitenkin niin että se on enintään 1% Kaikki joiden bruttotulot kuukaudessa jää alle 1300e/15600/v voivat vapaasti valita 0-1%
Vero ei koske uusia asukkaita ennen kuin ovat asuneet Pohjois-Karjalassa vähintään vuoden. Mikäli muuttaa pois Pohjois-Karjalasta ennen kuin on asunut ainakin 10 vuotta joutuu myymään osuutensa Linnapörssissä.
Valtio on ainoa joka voi ostaa osuuksia mutta voi myydä niitä halutessaan vain Linnapörssiin senhetkisellä hinnalla. Näillä toimilla pidetään omistus Pohjois-Karjalassa ja ainoastaan Suomen valtio omistajana voi Pohjois-Karjalaisten lisäksi hyötyä osakkeiden mahdollisesta tuotosta.
Linnavero toimii siemenrahana jolla saadaan suunnittelu ja rakennustyöt alulle. Linnavero pienenee tulojen kasvaessa ja lopulta päättyy kun hanke tulee omillaan toimeen ja kykenee maksamaan ylläpito ja rakennuskustannukset.

2) Linna Pörssi.
Mikäli joku ei halua osallistua hän voi laittaa osuutensa välittömästi myyntiin haluamallaan hinnalla Linnapörssiin ja se joka haluaa enemmän voi sen sitten laittaa ostotarjouksen samalla tavalla kuin pörssissä. Näin myyjä voi voittaa tai jäädä tappiolle hinnasta riippuen.

3) Maakunnan ja asukkaiden talouden kohentaminen:
Merkittävimmät tuotot tulevat Linna tuotteiden myynnillä, tilavuokrilla, luonto ja kulttuuri matkailulla. Esim. Supercell voisi vuokrata työntekijöilleen linnasta kokonaisen tornin Kolin luonnon ja palveluiden ääreltä mikä varmasti olisi oiva keino houkutella Superosaajia.

Merkittävimpänä tuotteena voin nostaa esille Linnantornin jollaisia voidaan myydä kaikille halukkaille sinne minne sellaisen haluavat.

Karvalakkiversio voisi olla vaikka 10m halkaisijalta, 20m korkea seinät vähintään metrin paksua kiveä. Näitä varten perustetaan erillinen tuotantolinja. Mikäli huomattavaa kysyntää on ympäri maailmaa tuotantolinjoja voidaan tarvittaessa perustaa Suomen ulkopuolellekin.

4) Ritarisali ja Tittelit
Mannerheim Ristin ritarit Seinälaattaan ja Erityinen merkki Jokaiselle Pohjois-Karjalaiselle ja Erityisesti Karjalan, Petsamon ja Sallan Ritarit ja kaikki vaakunat alueineen eli Itsenäistymisen ajan Suomi Huomioituna ja Petsamohan vaihdettiin Siestarjoen asetehtaan alueeseen.

Lisäksi voitaisiin pohtia erilaisia titteleitä omistusosuuksien mukaan. Korkein titteli olisi Käskynhaltija jolla voisi ehkä olla valta jopa alentaa Linnaveroa joillakin oikeudenmukaisilla perusteilla Maakuntaa merkittävästi hyödyttäneille yrityksille tai henkiöille Kuitenkin enintään aluevaltuuston poliittisesti päättämällä summalla yhteensä.

2025 Koli/Lieksa Kuntavaali Teemat

8/2/2025

1.) Lieksan Kiinteistö oy:n Vuokrien hintaa alemmaksi.
Lieksan kiinteistöt oy:n kaukolämmön hinta on noussut tasolle joka ei ole kaupungin tai sen asukkaiden edun mukaista
Vuokria korottaa eniten 3 syytä.
1. rakennuskannan ikääntyminen.
2. n 100 tyhjää asuntoa.
3. jatkuvasti kasvavat kaukolämpö kustannukset. Jopa n.70eMWh -> 113eMWh
Ratkaisuja:
1.) Huonokuntoiset asunnot voi kannatta purkaa jos niille ei löydy käyttöä jossain ajassa.
2.) Pohjois-Karjalassa Vanhuspalveluissa on tilan puutetta ja jos asunnot ovat käyttökelpoisia niitä voitaisiin pyrkiä hyödyntämään lähelle omakustanne hintaa Vanhuksille ja hoitajille.
Kolin Rintasenvaaran matkailuhanke voitaisiin pyrkiä suuntaamaan Jurttivaaraan minkä rakennusaikana rakentajille ja myöhemmin työvoimalle olisi asuntoja Lieksassa tai Nurmeksessa. Jos Jurttivaara tulisi kohteeksi voisi myös lentokenttä saada uutta elinvoimaa ja sitä tulisi pidentää n 400+m. Mikä mahdollistaisi yksityiskoneiden laskeutumista. Höljäkkään Laituri johon järvilaiva voi tulla myös kiskobussilla pääsee tänne. Lieksan ja Nurmeksen yhteistyötä Rintasenvaaran suunnitelman yrittäjien kanssa.
3.) Lieksan nevelin kaukolämmön hinta tuntuu nousevan jatkuvasti ja on selvästi korkeampi kuin vaikkapa Tampereella.
Tampereella on investoitu n 3Milj.e suureen vedenkeitin/lämpökattilaan mikä on tasoittanut ja alentanut kaukolämmön hintaa. Lieksassakin voidaan selvittää onko samaa tai jotain muuta ratkaisua mahdollista soveltaa tänne tilanteen parantamiseksi.

2.)Pelastetaan Kolin maisema. Lomakolin eli rintasenvaaran matkailuhankkeen sijainti on huono.
1.) Koko 32000 neliötä sijaitsee joko Kolin pohjavesialueella tai rinteellä josta vesi valuu pohjavesialueelle. Verrokkina Missään Suomessa ei saa rakentaa edes yhtä maalämpö reikää pohjavesialueelle ja Kolilla meinataan rakentaa peräti 32000 neliötä. Tämä todennäköisesti voi heikentää pohjaveden laatua tai pahimmillaan voi tehdä siitä käyttökelvotonta.

2.) Rintasenvaara on valtakunnalliseti tärkeällä maisema-alueella s34. Koli on todennäköisesti Suomen tunnetuin kansallispuisto myös maailmalla. Kolin maisemat ovat Albert Edelfeltin ikuistamat ja hänen kuvituksensa on ollut merkittävässä osassa synnyttämässä Itsenäisen Suomen ja Suomalaisten kansallista identiteettiä samoin Kuin Sibeliuksen Kolin maisemasta ja seudusta ammentamat sävellykset ja musiikki. Näin ollen voidaan sanoa että täällä kävijät voivat ammentaa Suomalaisuuden sielun maisemaa. Ei tätä maisemaa voi turmella rakentamalla. Ei nähtävyyttä tule rakentaa vaan sitä täytyy voida tulla katsomaan kokemaan ja siitä ammentamaan.

3. KoliCultura, maanomistajien toiveet huomioitava, sekä Juuan ja Lieksan rajalla sijaitseva napakallion alue, linnuntietä n 5km lounaaseen Kolista ovat mielestäni sopivimmat paikat matkailuhankkeisiin tai Napakallio jopa koko Pohjois-Karjalan nostamiseen ideoimani Linnan, ulkoisesti 1100-1600jKr, rakennus hankeen kautta. Ehkä molemmat hankkeet voisivat sopia Napakallion ympäristöön.

4. Tulisi ymmärtää että Koli ei ole vain 1 vaaran laki tai vaara vaan, se on suurempi aluekokonaisuus Kolin vaaraketju ja ympäröivä alue oikeastaan koko Lieksan Pielisen länsipuolinen osa sekä osa Juukaa ja Kontiolahtea, nähtävyys ja luontokokemus mikä vetää kävijät paikalle. Näin ollen suurempi rakentaminen tulisi sijoittaa hieman etäämmälle aluetta kunnioittaen ja sieltä lähdetään alueelle näkemään ja kokemaan. Näin toimittaessa alue pystyy myös antamaan kävijöilleen enemmän. Jonkinlaisen aavistuksen ja varovaisen läpileikkauksen alueen keski ja eteläosasta tarjoavat Herajärven kierrokset 30km ja 60km joiden pääsuunnittelijana Toimi Ilmari Martikainen. Kierroksiin voi uppoutua myös lukemalla mikä onkin 1 Ilmarin perinnöstä koko ihmiskunnalle.

5. Tuollaiselle hankkeelle olisi monin tavoin parempi paikka Jurttivaarassa.

6. Joku esitti oivan ajatuksen siitä että PKO voisi kysyä omistajiltaan Miten he haluaisivat kehittää Kolin Rintasenvaaraa ja 1 vaihtoehto tulisi olla Rintasenvaaran luonnon ennallistaminen. Voisihan siellä olla kokemuksia tukevaa pitkospuu/reitti verkkoa ja puisia näköala terasseja Yms. maaston piiloon jäävää. Se että Kolin Laskettelutoiminta on saanut lisäaikaa toimii myös osin perusteena Rintasenvaaran luonnon ennallistamiseksi Samoin kuin pohjavesialue.

7. Omasta mielestäni kun n 8000 vuotta sitten mannerjäätikkö oli vielä Paalasmaan kohdalla ja kun ensimmäinen ihminen kiipesi Kolin huipulle niin se kokemus jonka hän sai on se tänäkin päivänä tavoittelun ja ylläpidon arvoinen.

3.) Sillan rakennuskustannus arvio on noussut 2-3 milj.e/10v
Tätä tulee tarkastella kilpailutuksen kautta ja olisihan se korjaaminenkin ollut halvempaa näinkin epävakaassa maailman tilanteessa jos kerran 20 vuotta olisi tullut lisää aikaa. Itse tiedän erään silta insinöörin ja käyttäisin mielelläni häntä arvioimassa tilannetta. Ilmeisesti valitustiet on käytetty loppuun ja jokin silta tilalle on tulossa.

4.) Kolin Koulu ja purkukuntoinen terveystalo
Kolin koulu, päiväkoti, punttisali, nuorisotilat,ensihoitokyvykkyys, laboratorio, lapsiperhe vuokra-asunnot ja taiteilijaresidenssi.

Koulu on Museoviraston suojelukohde joten sinne ei välttämättä voi tehdä merkittäviä muutoksia. Vaikka itselläni oli/on ajatus yhden lisäkerroksen rakentamisesta kouluun jolloin olisi voitu saada nykyaikaisia ja uusia tiloja. Ei ehkä täysin mahdotonta.
Näin ollen Koulun vieressä oleva terveystalon tontti mahdollistaa tilat/monimuototiloja joilla voidaan ratkaista kaikki yllä olevat tarpeet ja laboratorio/ensihoitotilasta/kouluterveydenhuolto voi saada siunsotelta vuokratuloa. Lääkärimitoituksen 1/2000 mukaan Kolillakin tulisi olla 1/3/v lääkäripalvelua etenkin talvi ja kesä sesonkeina. Vähintään tarvearvio sekä hintalappu tulee selvittää.

5.) Lentokenttä ei ole paras paikka aurikovoimalalle.
Käyttämättömät pellot, vapon entiset turve alueet ja Molybdeeni kaivoksen rikastejäte kasan alueiden mahdollisuudet tulee kartoittaa sopivamman paikan löytämiseksi.